sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Taas turvallisuuden nimissä

Suomi on kontrollia rakastavimpia kansakuntia, joita maa vaan päällä kantaa. Jopa paranoijasta kärsivät jenkit tuntuvat jäävän meidän taaksemme, kun tilannetta katsastellaan valtiollisen kontrollin myötä. Lisäksi toisin kuin muussa Euroopassa, Suomessa asioita ei oikeastaan esitellä kansalle, ennen kuin ne on päätetty. Tai jos ilmoitetaan, niin silloin vedotaan aina turvallisuuteen (Pitäähän muistaa, että entinen sisäministerimme Ville Itälä aloitti 'suuren huumesotansa' lauseella: "Jo ensimmäinen ruisku kannabista tappaa") ja suomalainenhan uskoo mitä virkamiehensä sanoo. Virkamiehellähän pitäisi olla nuhteeton tauta ja lainmukainen velvollisuus olla totuudenmukainen.

Viime aikoina valtion kontrollintarve on taas lisääntynyt kuin kanit pedottomassa metsässä. Ensin suunniteltiin keskituntinopeuksia mittaavia liikennenopeusvalvonta järjestelmiä. Eikä aikaakaan, kun ne olikin jo käytössä ns. Lusinsuoralla. Tästä seuraa, että epähuomiossa hieman ylinopeutta ajaneista tuleekin teiden tukkoja ennen seuraavaa mittauspistettä. Fiksua, eikö?

Nyt Liikenneturva haluaa GPS-paikannuksen nuorille kuljettajille. Syytä ei kyllä selvitetä kansalle, muuten kuin haluna puuttua nuorten liikennekäyttäytymiseen (Hmm... Kyllä ne mulkut kuskit vaan ajelevat Audeilla, Bemareilla jne. ja ovat kuin ovatkin keski-ikäisiä.)

Viime vuosien Lex-Nokioiden, salakuunteluoikeuksien, kameravalvonnan laajennusten ja vartioiden lisäysten johdosta luulisi, että Lintukoto Suomi olisi vaarallisempi paikka kuin Somalia. Lisäksi kaikkea tätä hysteriaa on palkattu ruoskimaan media, joka tekee turvallisuusaloitteita ennen kasan reportaaseja. Nämä journalistiset tutkimukset saavat tavallisen kansan housut tutisemaan juuri oikealla hertzimäärällä, jotta hulluinkin kontrolli menee läpi.

- Ruoskaa ja Sirkushuveja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentoinnista.