Matka jatkuu

Jo kauan on sanottu Suomea pohjolan jenkkiläksi. Viimeistään muutaman viime kuukauden aikana tuo hokema on ikävä kyllä osoittautunut melkolailla todelliseksi. Bushin valtakunnan taloudellinen lama iski tännekin trombin voimalla; firmoilta sateli tulosvaroituksia ja työntekijöitä, valtio kiristää heikoimpiaan (Lapsiperheitä muistettiin), pomot saivat hurjat osingot ja optiot. Amerikkalaisen hegemonian hengessä toki muistettiin työttömiäkin avokätisesti ajatuksin. Suomeksi sanottuna: ilmaistöihin, tai putoaa toimeentulotuki (joka muuten ei riitä elämiseen inhimillisesti). Siinä sitten lainojen puskiessa päälle nujerrettu kuntoutettava menee pummilla ilman ruokaa pakotettuna risusavottaan, kun toimeentulotuki hupenee asumiseen ja lainoihin. Liiankin hyvin ovat yläportailla apinoineet ahnaan juutalais-amerikkalaisen perinteen: raha ratkaisee, jos sulla ei ole, et myöskään näinollen tarvitse. Jakaisivat edes kommandopipoja! Kun viedään vaihtoehdot ja toivo, niin mitä jää jäljelle? Barrikaadeja peräänkuulutetaan! Ysimillin buranatkin tarpeen lienevät.